...on pakko tyytyä viikonloppumatkailuun, josta kuitenkin saa erittäin mukavasti iloa irti valitsemalla kohde sää ja matkustusaika huomioiden. Tällä kertaa (18.7. - 20.7.) suuntasimme ensin Sandön saareen työviikon jälkeen. Saaristomerellä veneilevät varmasti tuntevat paikan, eikä se suurempia esittelyjä kaipaa. Me saavuimme tutulla 27,5 solmun nopeudella kakkospoukamaan jo viiden aikoihin, jolloin saatiin melko vapaasti valita paikka hiekkarannalta.
M/Y Helenaa ei kuvaista havaitse, koska käytännön kautta tarpeellisuutensa ilmaissut ankkaroliina puuttuu keulasta. Jätimme paatin kellumaan kauas poukamaan ankkurin varaan - jossa se toki pysyi erinomaisesti, mutta aiheutti aina uimaretken miehistön halutessa rantaan. Aasinsiltana uimisesta mainittakoon todella ikävä sinilevätilanne, joka hieman lannisti rannan auringonpalvojien virkistymishalukkuutta.
Illalla söimme gastin hankkimia mansikoita kaksi litraa ja taisimme maistaa punaviinitkin.
Aamun aloitimme frisbee-heitoilla ja auringonotolla. Molemmat kostautuivat kipparilla myöhemmin, kun maha hehkui samanvärisenä ylläolevien mansikoiden kanssa. Hauskaa oli kuitenkin viettää aikaa luonnonsatamassa nopeasti unohtaen arjen rutiinit.
Sain omaan makuuni parhaimman venekuvankin kesältä, jossa hauskasti pitkällä putkella kuvatessa Helena on siirtynyt lähes keulakiinnitykseen rantaan. Todellisuudessa vene pyöri ympyrää ankkurinsa ympäri vähintään sadan metrin päässä kyseisestä hiekkarannasta.
Jätimme Sändön lauantaina siirtyäksemme Paraisille tänä keväänä avattuun Ravintola Kamuun tarjoten vanhemmille kyydin vesiteitse pelipaikoille. lltapäivällä ennen paluumatkaa kotisatamaan seurasimme salamointia, joka kuitenkin nopeasti päästi meidät irroittamaan laiturista.
Sandön hiekalle on vielä päästävä pumppaamaan aurinkopatja täyteen ja vetämään 50-metrin liina rannan mäntyihin kiinni keulaan hankittavasta ankkaroliina-rullasta.
Blogin tarkoituksena on toimia aktiivisena lokikirjana matkamme varrella saaristomerellä - ehkä joskus kauempanakin.
19.6 - 22.6
Juhannus! Vietimme torstai-illan appivanhempien mökillä, jonne saapui Bavaria 35 HT SeaRayn ja Flipperin seuraksi. Turhaan siis pelkäsin Helenan syväyksen riittävyyttä aikaisemmin. Ranta olikin melkoisen täynnä paatteja, mutta uimaan mahduimme sentään.
Juhannusaattoaamuna halusimme nähdä kuuluisan Nauvon juhannuksen. Luulimme saaneemme hyvän paikan ilman paikkavarausta (nämä olivat myyty loppuun helmikuussa), mutta molemmille puolille seilasi yli 40-jalkaiset purjeveneet ja olimme rusentua...
Juhannus Nauvossa oli virkeä, mutta laiturilta rannalle astuessa juhlijoiden keski-ikä laski alle täysikäisyyden, joten koimme olevamme hieman väärässä paikassa. Hauskaa oli bongata vanhempi ruotsalaispariskunta purjeveneellään, joka katseli ihmeissään illalla ympärilleen ja kello seitsemältä juhannuspäivänä suuntasi kohti väljempiä vesiä.
Juhannuspäivänä suuntasimme Korppoon Verkkanille, josta kuuleman mukaan saa maan parhaat ribsit. Satamamaksu sisälsi siistin saunan, sähkön, veden ja sisäänpääsyliput illan juhannustansseihin! Ribsit vaihtuivat Buffalon menua selatessa pihveihin, mutta tanssiliput hyödynsimme ja ilta oli erittäin hauska. Kohtalainen tuuli osui vierasvenelaituriin, mutta saimme parhaan paikan suojan puolelta ja kylkiparkilla. Sunnuntaina olikin paluupäivä, joka venyi iltaan asti mukavan fiiliksen myötä!
27.6 - 29.6
Perjantain kohteeksi oli valittu Naantali - idyllinen ja edustava kaupunkisatama. Täällä saimme maittavat Trapin pizzat hyvässä seurassa. Vihdoin myös nukkuminen Helenan pistopunkassa alkaa tuntua hyvältä, ilmeisen alkujännityksen jälkeen.
Lauantaina oli valitettavasti vuorossa miehistön vaihto, jossa vaki-gasti joutui vaihtamaan venettä Turun Aurajoessa ja Helenan nahkapenkeille istuutui railakas poikaporukka. Kaveriporukan toiveena oli kohde, josta löytyisi menoa, mutta halusin kuitenkin näyttää saaristoa pidemmälle, kuin Naantaliin.
Nauvon laituriin rantautuminen onnistui toisella yrittämällä, pientä treeniä vaaditaan vielä siis niin kipparilta, kuin miehistöltäkin! Ilta sujui rauhallisissä merkeissä, kun arvatenkin juhannus painoi veneilijöiden illanviettointoa.
4.7 - 6.7
Kesän paras viikonloppu toistaiseksi; Ruisrock, luonnonsatama, +25°C ja naudanlihapihvit. Olimme ostaneet gastin kanssa liput perjantaiksi kesäfestareille, jossa olikin mukavaa tutustua uusiin kavereihin ja rokata muun muuassa The Offspringin parissa. Pientä luksusta festari-iltaan toi myös se, että Helena oli köytetty Aurajokeen yösijaksi.
Lauantain lähtö Aurajoesta venyi sattuneesta syystä reilusti yli puolenpäivän. Päätimme vihdoin suunnata ensimmäistä kertaa luonnonsatamaan, koska kelit olivat mahtavat ja jääkaappi lastattu täyteen ruokaa. Kohde Saaristomeren korkein saari Högland Ruissalo ohittaen.
Höglandetin (ja saman saariryppään muiden saarien) rannat ovat syviä ja sopivat hyvin rantautumiseen. Me löysimme sopivan paikan toisella lähestymisellä, mutta kokeneet kävijät tuntevat useita syviä kohtia rannasta, jolloin kaikuluotausta ei tarvitse suorittaa.
Illalla nautimme viinilasit rantakalliolla ja seurasimme MM-futista Ipadilta!
Seuraavan päivän luontopolku venyi täydeksi saarikierrokseksi, jossa samastui Indiana Jones -leffojen fiilikseen kalliokiipeillessä tai poukamia ylittäessä. Harmittavan nopeasti Helena tuli kuitenkin vastaan ja jouduimme käynnistämään moottorin maanantai-aamun töitä varten...
Blogin tarkoituksena on toimia aktiivisena lokikirjana matkamme varrella saaristomerellä - ehkä joskus kauempanakin.
