Jo aikaisin keväällä, veneblogeista bongattuna, oli tarkoituksena suunnata Helenan keula kohti Brännskäriä. Valitsimme aiemmassa postauksessa mainitun Dalskärin perjantai-illan kohteeksi, josta lauantaina suuntaisimme Brännskärin luontopolkua kiertämään.
Dalskärin perjantai-ilta oli mahtava! Satamaan kertyi illan mittaan useita seurueita, kun työt kaupungin sykkeessä olivat vihdoin päästäneet veneilijät viikonloppuvapaille. Totesimme yhteen ääneen gastin kanssa, että perjantaina neljän jälkeen, ainakaan moottoriveneilijänä, ei ole yhtään liian myöhäistä lähteä saariston kansallispuistoon tutkimusretkeilemään.
Dalskär on erittäin suojaisa poukama, joka on vähintään maineensa veroinen luonnonsatamakohde turkulaiselle viikonloppuveneilijälle tai helsinkiläiselle kesälomareissaajalle.
Lauantai-aamulla lähdimme kohti Brännskäriä. Perille saavuttua tuuli oli kuitenkin yltynyt ja keikutti laituriin kiinnittyneitä veneitä niin, että teimme nopean ratkaisun kohteen vaihdosta.
Läheisestä Stenskäristä olimme kuulleet hyvää, joten kiinnityimme noin kymmenen minuutin siirtymisen jälkeen poijuun meille uudessa satamassa. Pikainen suunnitelmamuutos osoittautui erittäin onnistuneeksi, sillä vietimme ikimuistoista aikaa saaristolaistilan idyllissä ja luontopolun uudessa näkötornissa kruunaten viikonlopun paikallisella saaristolaislimpulla, josta nautimme kokonaisen viikon ajan.
19.6. - 21.6.
Kevään Facebook-tapahtumakutsun otsikko "Juhannus Impivaaran metsissä" antoi olettaa meidän joutuvan eristäytymään Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen mukaisesti syrjään, yksinäisyyteen, synkkyyteen.
Keskikesän juhlaan vuokrasimme ystäväporukan kesken Kemiönsaaresta rantamökin, josta löytyi kaikki tarpeellinen veneilijän tukikohdaksi: sauna, hiekkaranta, laituri ja huussi. Vietimme kaksi rauhallista (lue: railakasta) päivää grillaten, saunoen ja jutustellen kesän ohjelmista, suunnitelmista ja toteutumattomista unelmista. Jälkikäteen ajatellen impivaara käsitteenä ei ollut kaukaa haettu, mutta sitäkin parempi tapa viettää juhannus 2015!
Blogin tarkoituksena on toimia aktiivisena lokikirjana matkamme varrella saaristomerellä - ehkä joskus kauempanakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti