sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Kevään reittimatkailua


23.5 - 25.5
Toukokuun ajan Helenan miehistössä haaveiltiin ensimmäisistä vierailukohteista; luonnonsatamia, kaupunkikohteita vai sukulaisten mökkejä. Vapun neitsytmatka raekuurojen säestämänä sai meidät varautumaan lämpöisesti toukokuun reissuille. Kiinnitettyämme Helsingholmaan sää paljastui hellerajoja rikkovaksi unelmakeliksi, joten valopetroolit säästyivät ja vaihdoimme uimavarustuksen päälle. Talviturkin heitto sujui ripeästi +11 asteisessa vedessä.


Helsingholmen on paikkana aivan mahtava, jossa vierailija aistii saaristolaiselämän edelleen upeasti. Saarta asuttaa ympärivuotisesti yksi perhe. Heillä on tarjota veneilijöille vuokrasauna, tuoretta kalaa ja pieni itsepalvelukioski. Roskikset, uusi ulkohuussi ja grillipaikka löytyivät myös edellämainittujen lisäksi. Tänne palaamme uudelleen tänä kesänä varaamaan saunan kalliorannalta, jossa saattaa bongata valkoisen vapaana kulkevan hevosen vahtikierroksellaan!

 















13.6 - 15.6
Kesäkuun ensimmäinen mahdollinen veneilyviikonloppu sujui vuotuisten serkkubileiden kautta sukulaisten mökille. Serkkubileet vaativat veronsa ja seuraavan päivän herätys venyi niin pitkään, että tuuli oli lähtiessä noussut tietenkin yhtä kovaksi kuin edellisenäkin päivänä.

Perjantainen kiinnittyminen mökkilaituriin, johon osui +9m/s sivutuuli, vaati apuvoimia rannalta. Helenan hytin korkeus yhdistettynä veneen keulan keveyteen tekee veneestä erittäin tuuliherkän ja rantautumisissa vaaditaan melko paljon ennakointia. Keulapotkuri onkin osoittautunut aivan ehdottomaksi varusteeksi, jonka avulla näistäkin tilanteista selvitään kunnialla.

Laituria koristi Helenan lisäksi sedän erittäin kaunis suomalainen Scylla. Vene on kuin karkki ulkonäöltään ja sillä on myös seilattu Suomen aluevesien ulkopuolella.















Siirtyminen bileillan laiturista Erikan vanhempien mökkirantaan sujui navakasta tuulesta huolimatta kepeästi, koska pääsimme kulkemaan kapeita sisäväyliä koko matkan ajan. Ainoastaan rannan syväys mietitytti, mutta hiipimisvauhdilla ja perävetolaitteen nostolla yläasentoon pohjakosketuksilta matalahkoon savipohjaan vältyttiin. Illan kruunasi sauna ja pilvien takaa esiin tullut aurinko.

Helena jääkin muutamaksi päiväksi odottamaan juhannusta SeaRayn kaverina, jolloin tarina jatkuu!














Blogin tarkoituksena on toimia aktiivisena lokikirjana matkamme varrella saaristomerellä - ehkä joskus kauempanakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti